28.6.2012

Narsistinen tyranni maailman mahtavimpia miehiä ohjailemassa

J.EDGAR * * *

 


2011 (USA)


Ohjaus: Clint Eastwood

J.Edgar on kertomus J. Edgar Hooverista, aikanaan USA:n vaikutusvaltaisimmasta miehestä joka kyseenalaisin sekä voimakkain ottein johti FBI:ta 48 vuotta aina kuolemaansa asti vuoteen 1972. J.Edgaria esittää Leonardo diCaprio.

J. Edgar -elokuva keskittyy takaumien avulla kuvaamaan FBI:n syntyä ja Hooverin valtaan nousua. Mukaan on otettu asiaan suuresti vaikuttaneita historiallisia tosiseikkoja. Kuten oikeusministeri A.Mitchell Palmerin kotiin kohdistunut pommi-isku vuonna 1919 ja kuinka se vauhditti J. Edgarin uraa sekä lentäjäsankari Charles Lindberghin n. 2-vuotiaan pojan kidnappaus, joka auttoi Hooveria nousemaan virkamiehestä julkisuuteen, jokaisen USA:n kansalaisen huulille.

Elokuva kertoo kuinka 29-vuotias J.Edgar nimitettiin FBI:n edeltäjän vain 13 vuotta toimineen BI:n (Bureau of Investigation) apulaisjohtajaksi, jonka pääasiallinen tarkoitus oli tutkia vain talousrikoksia. Toisen maailmansodan aikana osaston tehtävänä oli myös paljastaa vakoojia sekä turvata maan sisäistä turvallisuutta. Vuonna 1924 maata ravisteli korruptioskandaali joka ulotti lonkeronsa myös BI:hin, tämän seurauksena presidentti Coolidge erotti silloisen johtajan ja nimitti Hooverin hänen tilalleen. Hoover suostui tehtävään vain omine ehtoineen, jotka on historiallisen tarkasti myös elokuvassa mainittu. Ehtoihin suostuttiin ja tästä johtuen J.Edgar istui johtajan pallilla 48 vuotta täysin poliittisen valvonnan ulkopuolella. Pian nimityksen jälkeen, J.Edgar ilmoitti haluavansa tehdä osastostaan poliisivoimien eliittiosaston, jolla oli kasa J.Edgarin määrittelemiä sääntöjä koskien myös käytöstä, hygieniaa sekä pukeutumista.

Elokuva kertoo myös päähenkilönsä narsistisesta julkisuuden kipeydestä sekä siitä, kuinka hän syyllistyi laittomiin keinoihin mm. kiristykseen turvatakseen asemansa. J.Edgar keräsi asiakirjoja, joihin oli tallennettu juoruja sekä faktoja politikkojen, näyttelijöiden ym. yksityiselämän sotkuista. Elokuvassa keskiöön nousee mm. maan silloisen ykkösnaisen Eleanor Rooseveltin salainen yksityiselämä ja kuinka J.Edgar käytti tietojaan kiristääkseen presidentti Rooseveltia.

Julkisen kuvan lisäksi elokuva J.Edgar valottaa kuvaa päähenkilöstä yksityishenkilönä sekä niistä mahdollisista taustoista johtuvista seikoista, jotka tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli. Elokuva kertoo hänen erikoisesta suhteestaan vahvaan ja hallitsevaan äitiinsä, jota näyttelee Judi Dench. Hoover asui äitinsä luona äidin kuolemaan asti, jolloin J.Edgar oli 43-vuotias. Ennen äidin kuolemaa hänellä ei ollut lainkaan sosiaalista elämää kodin ulkopuolella. Seikat koskien Hooverin äitiä, näyttää pitävän myös historiallisesti paikkansa. Historioitsijoiden mukaan Hoover oli täysin riippuvainen äidistään, joka ohjaili poikansa elämää kuolemaansa saakka.

J.Edgar Hooverilla ei ollut lainkaan naissuhteita eikä perhettä. Hänellä oli kuitenkin läheinen sekä salainen ja monimutkainen suhde kakkosmiehensä Clyde Tolsonin kanssa, jonka kanssa hän söi joka päivä lounasta sekä päivällistä. Hoover oli myös testamentannut omaisuutensa Tolsonille, joka myös vastaanotti USA:n lipun kuolleen Hooverin arkun päältä. Elokuvassa Clyde Tolsonia esittää Armie Hammer ja miesten välinen suhde on esitetty värittömämpänä kuin se useiden historioitisjoiden mukaan oli. Clint Eastwood on sanonut olevansa agnostikko sen suhteen oliko J.Edgar Hoover homoseksuaali vai oliko hänellä vain muuten läheinen suhde lähimpään alaiseensa. Elokuvassa hahmot näytetään intiimissä tilanteessa, mutta siinä ei mennä halailua ja suutelua pidemmälle. Hooverin elämänkerrassa on tuotu esille myös hänen transvestiittiutensa, elokuvassa esitetään värittömästi yksi kohtaus tällaisesta tilanteesta ja sille annetaan tietty selitys. 

Muuten elokuva on historiallisesti paikkansa pitävä. Elokuvan ajankuvaus on huolellista ja tarkkaa. Mutta Clint Eastwood esittää päähenkilönsä patrioottisen ihailun lasin läpi liian varovasti eikä se siksi anna täysin totuudenmukaista kuvaa Hooverin häikäilemättämästä persoonasta. Joitakin ikäviä piirteitä Eastwood tuo elokuvassan esille, mutta joitakin julmuuksia sekä lainvastaisuuksia on pehmennelty isänmaallisuuden sekä uskollisuuden taakse. Eastwood asettaa Hooverin jalustalle ihailtavaksi ja elokuvan jälkimaku on hieman persoonaton. J.Edgar jää siten hieman vajaaksi persoonakuvaksi eikä välitä monipuolista kuvaa päähenkilöstään.

Tuore näyttelijälupaus Armie Hammer esittää roolinsa Clyde Tolsonina vakuuttavasti, mutta Leonardo diCaprion työ J.Edgarina on mielestäni vähän vaille nappisuoritus. Jotain samankaltaisuutta roolissa on Leon johinkin edellisiin hahmoihin verrattuna eikä hän ihan pysty täyttämään Hooverin saappaita myöskään fyysisesti. Judi Denchin rooli Hooverin äitinä on perusvarmaa sekä vahvaa. 

J.Edgar on mielenkiintoinen sekä monisyinen hahmo, jonka persoonasta olisi saanut aikaan ehkä paremmankin kuvauksen. J.Edgar -elokuva on kuitenkin visuaalisesti hieno sekä hyvin toteutettu ja historiallisestikin paikkansa pitävä kertomus lähihistoriamme kyseenalaisesta johtohahmosta pitämässä otteessaan nykyisen suurvallan päämiehiä sekä vaikuttajia. Asetelma tuntuu pelottavalta sekä vaaralliselta mutta myös kiehtovalta katsottavalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti