8.6.2012

"Ei ole pelottavampaa päämiestä kuin viaton päämies"

OIKEUDEN PALVELIJA (The Lincoln Lawyer) * * * ½



2011 (USA)


Ohjaus: Brad Furman

Elokuva perustuu bestseller rikoskirjailija Michael Connelyn romaaniin "Oikeuden palvelija".

Katuviisas asianajaja Mick Haller (Matthew McConaughey) ajelee ympäri Los Angelesia pitäen toimistonaan Lincoln-merkkistä autoaan. Mick on liian kiireinen käydäkseen toimistoilla hoitaessaan asioita kun hän edustaa kaikenlaisia pikkurikollisia ja vähän isompiakin nilkkejä.

Mick saa kuitenkin kutsun tulla asianajajaksi kolmikymppiselle rikkaalle Louis Rouletille (Ryan Philippe), kun Rouletia syytetään raiskauksesta ja pahoinpitelystä puukon kanssa. Miestä uhkaa pitkä vankeustuomio ja hän vakuuttaa syyttömyyttään. Kyyninen Mick ajattelee, ettei ole olemassa viattomia päämiehiä, mutta alkaa uskoa päämiehensä syyttömyyteen. Hän palaa muistissaan taaksepäin hetkeen, jolloin hänen silloinen päämiehensä vakuutti myös syyttömyyttään, mutta hänet tuomittiin syyllisenä murhaan elinkautiseen vankeuteen. Mick tulee vakuuttuneeksi silloisen päämiehensä syyttömyydestä vasta nyt ja haluaa oikaista asiat. Molemmissa rikoksissa kun on samoja piirteitä: samalla tavalla pahoinpidelty nainen ja syyttömän miehen lavastus.

Oikeuden Palvelija -elokuva on trilleri, jonka vahvat roolisuoritukset hakevat hienosti vastusta toisistaan. Aina kuitenkin peilaten Matthew McConaugheyyn.. Ja kemiat toimivat. Likaista peliä pelaava syyttäjää Ted Mintonia esittää Josh Lucas. McConaughey sekä Lucas ovat molemmat aloittaneet uransa samoihin aikoihin ja heitä onkin monesti verrattu toisiinsa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen elokuva jossa he näyttelevät yhdessä. Molemmat ovat tehneet joitakin romanttisen komedian päärooleja, joten on tietysti ilmiselvää, ettei kaksi tällaista alfaurosta mahdu kilpailemaan saman tytön sydämestä. Toista on kuitenkin oikeussalissa. On ollut osuva siirto pistää heidät vastakkain ottamaan toisistaan mittaa. Tämä kontrasti tuo elokuvalle mukavaa särmää.

Myös McConaugheyn ja Ryan Philippen toisiinsa peilaaminen tuo kontrastia tarinaan. William H. Macy tekee myös hienon roolin päähenkilön tutkivana apurina Frank Levininä ja heidän yhteistyö tuntuu uskottavalta ja toimivalta. Marisa Tomei näyttelee päähenkilön ex-vaimoa ja syyttäjää. Yksityiskohtia heidän suhteestaan ei kerrota, vaan ne jäävät arvailujen varaan. Heidän keskinäinen lämpönsä silti tuntuu olevan vielä jäljellä ja vanhan suolan janottavan, vaikka ammatillisesti ovatkin eri linjoilla. Näissä rooleissa ex-pariskunta tuntuu uskottavalta ja näyttelijöiden kemia toimivalta.

Elokuvan visuaalinen rosoisuus tuo myös särmää ja uskottavuutta. Mitään ei ole siloteltu, ei ryppyjä eikä edes Los Angelesia kun elokuva näyttää sellaisia puolia siitä, joita ei yleensä nähdä. Myös käsivaralla kuvaaminen tuo tietynlaista rosoa elokuvaan. Brad Furman on suhteellisen tuore ohjaajalupaus, joten ote tässä elokuvassa on varmasti myös sen vuoksi raikas ja tuore. Myös käsikirjoitus ja alkuperäinen Michael Connelyn idea tuntuvat hyviltä. Elokuva onnistuu yllättämään ja pitämään jännityksessä loppuun asti. Hyvin toimiva ja toteutettu kokonaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti