MONEYBALL * * * *
2011 (USA)
Ohjaus: Bennett Miller
Tosipohjainen elokuva Moneyball perustuu Michael Lewiksen kirjaan "Moneyball: The Art of Winning an Unfair Game". Elokuvan käsikirjoittajina ovat toimineet konkarit Steven Zaillian (myös käsikirjoittanut mm. Millenium trilogian jenkkifilmatisoinnit sekä Schindlerin listan) sekä Aaron Sorkin (joka taas on tunnettu mm. West Wing -sarjan käsikirjoittamisesta sekä elokuvista The Social Network ja Kunnian miehiä).
Elokuvassa Moneyball Brad Pitt näyttelee Oaklands A's baseball-joukkueen johtajaa, joka yrittää parhaansa mukaan kursia kokoon liigan voittajajoukkuetta. Pesti tuntuu epäreilulta koska joukkueen rahat ovat vähäiset suhteessa isoihin joukkueisiin ja parhaat pelaajat tuntuvat pitävän pikkusarjoja vain harjoitusleireinä isojen tilipussien liigoihin eikä seuraavana vuonna ole enää käytettävissä niitä tähtiä, jotka edellisenä vuonna veivät Oaklandin Aat pitkälle. Seuran tilanne näyttää lohduttomalta.
Kuvaan astuu kuitenkin Peter Brand (Jonah Hill), jolla on tarjota jotain erilaista ajattelutapaa, mikä perustuu puhtaasti tilastomatematiikkaan. Uutta ajatusta ei kuitenkaan näytetä otettavan vakavasti eikä joukkueen pänkkipäinen valmentaja Art Howe (Philip Seymor Hoffman) suostu ottamaan sitä käytäntöön. Vaikka idea oli sitä luokkaa, että pienikin voisi hyvin menestyä.
Täytyy myöntää, että vaikka Moneyballia oli yleisesti paljon kehuttu, oli minulla tietty ennakkoasenne. En nimittäin juurikaan pidä urheiluelokuvista. Baseballin maailma tuntui vieläpä niin vieraalta Jenkkilänmaan touhulta, ettei ihan hirveästi etukäteen elokuva kiinnostanut. Moneyball onnistui kuitenkin yllättämään raikkaalla otteellaan ja pidin elokuvasta paljon. Elokuva olisi voinut kertoa mistä tahansa busineksestä, vaikka se porautuu syvälle baseballin ytimeen ja näyttää sellaista taustaa pelistä, jota ei ymmärrä olevankaan. Se ei silti toistanut niitä urheiluelokuville tyypillisiä maneereita, vaikka eräänlaista tuhkimotarinaa siinä kerrottiinkin.
Moneyball on inhimillinen tarina pitäen keskiössään Brad Pittin roolihahmon tarinaa sekä vahvoja näyttelijäsuorituksia. Ilolla myös katseli Pittin ja Jonah Hillin yhteistyötä. Hillin nörtihkö roolihahmo tuntuu täydentävän Pittin spontaania hahmoa ja miesten keskinäinen kemia tuntuu hyvin toimivalta. Philip Seymor Hoffman hallitsee roolin kuin roolin ja tässä hänen roolinsa tavallisena pänkkipäisenä valmentajana tuntuu uskottavalta sekä inhimillisen ärsyttävältä. Myös pelien selostajien kyyniset kommentit tuntuvat hyvin raikkailta sekä toimivilta vieden elokuvaa myös kerronnallisesti eteenpäin.
Moneyball on siis lämmin, nykyajan tuhkimotarina pelien kyynisessä maailmassa. Se on hyvin toteutettua, hyvää viihdettä sekä myös koskettava sekä ajatuksia herättävä elokuva. Suosittelen lämpimästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti