Oh là là Jean Dujardin, quel charmeur!!

THE ARTIST * * * * * 

2011 (Ranska, Belgia)


Ohjaus: Michel Hazanavicius

Eletään vuotta 1927 Hollywoodin mykkäelokuvakauden kulta-ajassa ja George Valentin (Jean Dujardin) on sen suosituin tähti. George tanssii, hauskuuttaa koiransa kanssa, hurmaa ja taistelee lähes jokaisessa Hollywoodlandin tuottamassa elokuvassa. Peppy Miller (Bérénice Bejo) on näyttelijänurasta haaveileva kaunotar, joka pääseekin tanssityttöseksi yhteen Valentinin tähdittämään elokuvaan. Peppyssä on jotain tuoretta ja hänen sekä Valentinin välille lieskahtaakin pieni lemmen kipinä.

Vuodet kuluvat ja elokuvastudio alkaa siirtyä uuteen äänielokuvien aikakauteen. Georgea ei äänielokuvat kiinnosta ja alamäki on viritetty. Samaan aikaan alkaa Peppy Miller luoda itselleen uraa sekä menestystä. Myös Georgen ja vaimonsa avioliitto tuntuu kylmettyneeltä ja pariskunta toisistaan vieraantuneelta.

Ajatuksena The Artist kuulostaa riskialttiilta projektilta: Ranskalaiset tekevät mustavalkoista mykkäelokuvaa Hollywoodista. Riskinotto on kuitenkin kannattanut ja ohjaaja Michel Hazanavicius tarjoilee monisyisen sekä koskettavan tarinan katsojilleen. Ennakkoluulot mykkäelokuvan tylsyydestä karisevat myös jo alkumetreillä ja kerrontatapa kantaa loppuun asti.

The Artistia voisi äkkiseltään kuvailla hauskaksi, kepeäksi sekä pinnalliseksi kuvaelmaksi 20-30 -lukujen Hollywoodista. Mutta vain sitä se ei ole. Pinnan alla kytee paljon erilaisia, syvällisempiä elementtejä katsojalle poimittavaksi jos niin vain haluaa tehdä ja jos mielentila on otollinen. Elokuva sisältää paljon symboliikkaa sekä syvällisiä pohdintojakin vaikka tarina onkin kokonaisuutena kauniin minimalistinen.

Elokuvan visuaalinen ilme on onnistunutta ja aidon tuntuista rakennuksineen, ihmiset vaatteineen hiuksineen sekä naamakarvoineen. Tuntuu että jokainen kuva on tarkkaan mietittyä. Myös musiikkipuoli on hyvin hoidossa, mikä onkin hyvin tärkeää osaltaan kuljettamaan tarinaa eteenpäin kun varsinaista dialogia ei ole. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Ludovic Bource, joka on ammentanut inspiraatioita tähän elokuvaan niin säveltäjäsuuruuksilta kuten myös elokuvaklassikoistakin.

Parasta elokuvassa on kuitenkin näyttelijäsuoritukset. Roolit ovat hyivn fyysisiä ja näyttelijät taipuvat niihin uskottavasti pienistä kulmakarvojen kohotuksista isoihin liikkeisiin ja eleisiin. Jean Dujardin on ilmiömäinen lahjakkuus, joka ulkomuodoltaankin tihkuu Hollywoodin kulta-ajan karismaattisuutta. Dujardin välittää hienosti kaikki tarinan nyanssit ilman dialogia. Myös ohjaaja Michel Hazanaviciuksen vaimo Bérénice Bejo tekee hienoa ja ilmeikästä työtä mykkäelokuvanäyttelijättärenä, John Goodman ärjyy studiopomo Al Zimmerinä ja James Gromwell esittää Valentinin luotettavaa autonkuljettajaa ja uskollista ystävää Cliftonia. Yksi hauskimmista hahmoista on ehdottomasti Valentinin koira, mikä oikeassa elämässä tunnetaan nimeltä Uggie. Samaisen jackrusselinterririn voi bongata myös Vettä elefanteille -elokuvasta, mutta näiden kahden roolin jälkeen Uggie on vetäytynyt eläkkeelle näyttelijän hommista.

Elokuva The Artist tekee kunniaa mustavalkoisille mykkäelokuville sekä niiden tähdille ja sen tekemisestä huokuu rakkaus elokuviin. Se on viaton, kaunis, koskettava, hauska ja viihdyttävä kokonaisuus josta ehdottomasti tullaan puhumaan klassikkona vielä vuosienkin päästä. Lämpimästi suosittelen!