8.7.2012

"Silloin yritettiin vaikuttaa asioihin, nyt vain halutaan Olla tärkeitä"

RAUTAROUVA (The Iron Lady) * * * *

 


2011 (Iso-Britannia, Ranska)


Ohjaus: Phyllida Lloyd

Margaret Thatcher on kiistelty hahmo. Hän hallitsi Iso-Britanniaa pääministerinä vuodesta 1979 aina 11 vuotta. Hän oli läntisen maailman ensimmäinen naispääministeri eikä hänen valtaannousunsa kuten ei myöskään hänen hallituskautensa ollut helppo. Hän teki vaikeita päätöksiä ja sai paljon vihamiehiä, mutta myös ihailua.

Elokuvan ohjaaja Phyllida Lloyd on kokenut teatteriohjaaja, hänen työtään oopperan parissa on ylistetty mutta elokuvien ohjaamisesta hänellä on kokemusta vain yhdestä elokuvasta tämän lisäksi ja sekin päänäyttelijänään Meryl Streep, nimittäin Mamma Mia! Elokuvan Rautarouva on käsikirjoittanut Abi Morgan.

Elokuva esittelee nykyhetken Margaretin, dementoituneen vanhuksen joka käy mielikuvituksellista keskustelua edesmenneen miehensä kanssa, jota näyttelee sympaattisesti loistava Jim Broadbent. Margaret unohtuu välillä muistelemaan menneitä aikoja ja Margaretin mieli toimiikin elokuvan kuljettajana ajassa. Takaumien avulla valotetaan hieman aikaa ennen sotaa ja sen aikana sekä esitellään pieniä hetkiä Margaretin poliittisen uran alusta. Elokuva keskittyy nykyhetkeen sekä aikaan ennen pääministeriyttä Margaretin ollessa opetusministeri, kuvaamaan niitä ponnisteluja ja muutoksia joita hän teki päästäkseen pääministeriksi sekä pääministerikautta aina Falklandin sotaan ja pääministerikauden loppuun saakka.

Rautarouva varoo ottamasta kantaa aiheisiin poliittisesti eikä se syyllisty sormen osoitteluun eikä jalustalle nostoon. Se esittää inhimillisen tarinan naisesta, perheen äidistä ja vaimosta. Osaltaan olisi voinut ehkä toivoa hieman väkevämpää näkemystä Thatcherin uraan, mutta tällä tyylillä tarina keskittyy hahmoihin, ihmisiin, näyttelijäsuorituksiin, mitkä ovatkin koko elokuvan rautainen ydin. Meryl Streep ei turhaan voittanut kolmatta Oscar-pystiään tästä roolista eikä häntä ole turhaan tituleerattu aikamme suurimmaksi näyttelijäksi. Streep ei vain pyri matkimaan Thatcheria, hän ON Thatcher. Jopa niin vahvasti, että välillä ei edes tajua katsovansa näyttelijätärtä työssään eikä elokuvaa. Nuorta Margaretia näyttelee Alexandra Roach.

Ymmärrän myös hyvin miksi Streep on tehnyt tämän vahvan vaikuttajanaisen roolin ja tämä rooli kiistellystä Thatcherista sopiikin hänelle hyvin. Tunnen joukon miehiä, jotka eivät voi sietää Meryl Streepiä työssään vaan jättävät väliin kaikki hänen elokuvansa. Streep on myös voimakkaita tunteita herättävä, vahva nainen, johon taas naisten on helppo samaistua. Sellainen jota jotkut miehet saattavat pitää uhkaavana ja sellainen oli varmasti myös Thatcher. Ilman Meryl Streepin roolisuoritusta tämä elokuva ei olisi mitään enkä voi edes kuvitella kuka muu olisi täyttänyt nämä valtavan suuret korkokengät.

Etukäteen Thatcherin perhe oli vastaan elokuvahanketta ainakin aluksi ja Thatcherin dementian kuvausta myös arvosteltiin. Elokuva kuvaa sairautta kuitenkin kunnioittaen ihmistä ja Rautarouva -elokuvan koskettavimmat sekä kauneimmat hetket ovatkin nykyisyydessä.

Rautarouva on elokuva, mikä on ehdottomasti nähtävä. Se on lämmin ja koskettava kuvaus entisestä suurnaisesta tulkkinaan yksi suurnainen itsekin. Jos ei Thatcher ja 70-80 -luvun tapahtumat kiinnosta niin elokuva kannattaa katsoa jo näyttelijäsuoritusten takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti