Syö mun kakkaa!

PIIAT (THE HELP) * * * *

2011 (USA, Intia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat)

Ohjaus: Tate Taylor

Piiat perustuu Kathryn Stockettin samannimiseen menestysromaaniin ja tarina sijoittuu 1960-luvun amerikkalaiseen lähiöön, jossa rotuerottelu voi ja elää hyvin. Afrikan amerikkalaiset kotiapulaiset hoitavat valkoisen keskiluokan koteja ja kasvattavat heidän lapsensa kestäen huonoakin kohtelua. Toimittaja Skeeter Phelan (Emma Stone) päättää kirjoittaa kirjan tuoden kotiapulaisten näkökulman yleiseen tietoon. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä, koska laki kieltää tällaisen eri ”rotujen” välillä tasa-arvoon yllyttävän tekstin.

Piiat käsittelee rasismia, ystävyyttä, ihmissuhteita sekä monien mielissä vahvasti elävää eriarvoisuutta. Tätä tuodaan esille luonnollisesti eri ihon värin rasismista, mutta myös valkoisen keskiluokan sisällä vellovista ennakkoluuloista niitä kohtaan joita ei tunneta kovin hyvin.

Tate Taylor ja Kathryn Stockett ovat onnistuneet loihtimaan hyvin mehukkaan käsikirjoituksen sisältäen hyvin eteenpäin soljuvan tunnekirjon surusta, vihasta ja epätoivosta nauruun ja iloon. Monet elokuvan hahmot ovat herkullisia sekä moniulotteisia, joskin toiset hahmot jäävät stereotyyppisiksi ilkeilijöiksi. Esimerkiksi Bryce Dallas Howardin esittämä nuori ja manipuloiva hienostorouva, Hilly Holbrook  ei kykene kohtelemaan oikeastaan ketään hyvin ja oikeudenmukaisesti, ei näitä kotiapulaisia mutta ei edes ystäviään tai perheensä jäseniä. Minny Jackson on taas kirjoitettu hersyväksi hahmoksi, jota tulkitsee uskomattoman monieleisesti Octavia Spencer saaden roolistaan myös sivuosaoscarin. Jessica Chastain loisti tässäkin roolissa Marilynmaisena, höpsönä ja reiluna Celia Footena saaden sivuosastaan Oscar-ehdokkuuden. Viola Davis taas sai oikeutetusti Oscar-ehdokkuuden pääosastaan surumielisenä, mutta vahvana Aibileen Clarkina. Emma Stone teki yllätyksettömän perusroolin kapinallisena nuorena naisena, joka kypsyy matkalla yhteiskunnallisesti tietoiseksi toimittajaksi. 

Piiat on hyvin toteutettu ja viihdyttävä vahvojen naisten ja roolisuoritusten elokuva. Mistään naistenelokuvasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan sitä voi lämpimästi suositella aivan kaikille. Sen viaton, dramaattinen ja humoristinen kerronta ei katso ikään (K-7), sukupuoleen, ammattiin eikä yhteiskuntaluokkaan. Ehdoton hyvänmielen elokuva!