BUNRAKU * *
2011 (USA)
Ohjaus: Guy Moshe
Ydintuhon jälkeen maapallolla on kielletty tuliaseet jottei sama toistuisi. Ihminen on kuitenkin väkivaltainen eläin ja pyrkii hallitsemaan toisia ja valloittamaan itselleen lisää maa-alueita. Poliisit ovat voimattomia ja korruptoituneita ja tavallinen työläiskansa kyyristelee harmaissaan kun rikollispomo Nicola Woodcutter (Ron Perlman) punaisten miekkamiestensä kanssa sortaa ja hallitsee pelolla. Apunaan Puunhakkaajalla on rakastettunsa Lady Alexandra (Demi Moore) sekä yhdeksän palkkatappajan joukko, joita johtaa Tappaja numero 2 (Kevin McKidd).
"Hevosettoman Ratsumiehen" -saluunassa häärää baarimikko (Woody Harrelson), jonka pienellä avustuksella aseeton Cowboy (Josh Hartnett) sekä samurai Yoshi (Gackt Camui) löytävät toisensa ja toimivat yhdessä voittaakseen yhteisen vihollisen.
Bunraku on yhdistelmä kung-fua ja länkkäreitä postmodernissa sarjakuvamaailmassa. Elokuvan parasta antia onkin visuaalisuus jota ei voi kuin ihastella. Visuaaliset ratkaisut ovat oivaltavia ja hyvin uskollisia sarjakuvien kerronnalle. Jopa puhekuplia on käytetty kääntämään japaninkieltä englanniksi. Tulee kuitenkin tunne, että Bunraku on korostuneen erikoishakuinen ja osaltaan se on tahattoman koomista. Tästä esimerkkinä matala "trailer-ääni" kertojana, mikä kuljettaa elokuvaa loppuun saakka selittäen sekä kommentoiden asioita joita ei voi visuaalisin keinoin selittää. Tämä ääni toimii kyllä alussa, mutta sen läsnäolo rupeaa jossain vaiheessa huvittamaan sekä unettamaan.
Paikoin Bunraku puuduttaa ja tylsistyttää klisemäisyyksillään sekä pökkelömäisillä hahmoillaan. En tiedä voiko tästä syyttää varsin kokematonta ohjaajaa Guy Moshea, jonka vasta toinen kokopitkä elokuva Bunraku on.
Elokuvan hauska suomalaisbongaus on Samuli Vauramo Puunhakkaajan punaisissa joukoissa kiusaamassa samurai Yoshia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti