THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO * * *
2011 (USA, Ruotsi, Englanti, Saksa)
Ohjaus: David Fincher
The girl with the dragon tattoo on englanninkielinen filmatisointi Stieg Larsonin kolmiosaisen Millenium-dekkarisarjan ensimmäisestä osasta. Tästä on tehty myös ruotsalaiselokuva "Miehet, jotka vihaavat naisia".
Maineensa ryvettänyt toimittaja Mikael Blomkvist (Daniel Graig) ottaa vastaan ökyjohtaja Henrik Vangerin (Christopher Plummer) tarjouksen alkaa tutkia hänen 40 vuotta sitten kadonneen veljentytön selvittämättömäksi jäänyttä murhaa. Blomkvist saa avukseen häntä tutkineen erikoista elämää viettävän tietokonehakkerin Lisbeth Salanderin (Rooney Mara). Parivaljakon edetessä tutkimuksissa, paljastuu rikkaan teollisuussuvun tarkkaan varjellut, iljettävät salaisuudet. Mutta heidän henkensä myös tuntuu olevan uhattuna ja murhaajan heidän kintereillään.
Päätin jo ennen elokuvan katsomista, että yrittäisin katsoa sitä avoimin mielin vertaamatta sitä niin loistavasti toteutettuun ruotsalaisversioon. Päätös ei kuitenkaan auttanut, kun huomasin vertailevani elokuvia kaikenaikaa, enkä usko että siltä voisi välttyäkään mikäli on ruotsalaisfilmatisoinnin nähnyt.
Fincherin aikaisempiin sarjamurhaajakuvauksiin (Zodiac, Seven) nähden The girl with the dragon tattoo on melko hengetön luomus. Siinä ei ole samanlaista intensiteettiä, läsnäoloa ja painostavuutta. Fincher keskittyykin paljon selittämään asiayhteyksiä, näyttämään Rooney Maraa puoli- tai kokonaan alastomana sekä kuvaamaan päähenkilöiden keskinäisiä helliä tunteita. Paikoin nämä asiat tuntuvat irrallisilta sekä ristiriitaisilta hahmon persooniin sekä muuhun käyttäytymiseen nähden. Osaltaan elokuvan vahvimmat kohtaukset tuntuvat raakuuksineen melko latteilta, jos taas verrataan ruotsalaisversioon.
Daniel Graig tuntuu elokuvassa laskeutuneen meidän tavallisten kuolevaisten tasolle ja onkin virkistävää nähdä hänet tässä arkisessa toimittajan roolissaan ilman James Bondin väsymättömiä sekä yli-inhimillisiä selviytymis- tai taistelutaitoja. Graig tekee hyvää työtä ja on mielestäni parempi sekä vakuuttavampi kuin ruotsalaiskolleegansa Michael Nyqvist samaisessa roolissa.
Rooney Mara tekee myös parhaansa ja onkin onnistunut rakentamaan erilaisemman Lisbeth Salanderin kuin Noomi Rapacen vastaava hahmo. Mutta vaikka Mara antaakin kaikkensa, ei se silti onnistu yltämään Rapacen tasolle. En usko, että Hollywoodista edes löytyisi näyttelijätärtä, joka siihen pystyisi. Rapacen heittäytyminen sekä alkukantaisen voimakas elekieli kun on vertaansa vailla. Rooney Maran Lisbeth on kuitenkin androgyynimpi sekä haavoittuvaisemman oloinen. Nämä seikat ehkä ovat ristiriidassa hahmon ratkaisujen, tekojen sekä motiivien kanssa ja hahmo on siksi epäuskottava.
Fincherin The girl with the dragon tattoo on kuitenkin ihan kelpo jännäri Hollywood dekkariksi. Raakuuksia se kyllä sisältää, joten kovin herkille katsojille sitä ei voi suositella.
Sehän on totta, että se, mikä toimii meillä pohjoismaissa, ei toimi Amerikassa. Ehkä se on ollut pääsyy siihen, että tästä elokuvasta on tehty massiivinen jenkkiversio. Elokuva oli yllättävän hillitty siihen nähden, että se on jenkkiversio. Tai sitten syynä on se, että ruotsalaisversion kaikki tuotot ohjattiin Stieg Larssonin tilille, josta niitä ei voi kukaan nostaa. Kuitenkin.
VastaaPoistaHuomasin tuon saman, että Daniel Craig oli hillitympi roolissaan. Oikeasti meidän normaalien taatelitallaajien tasolla. Sekin on myös totta, että Noomi Rapacen tasolle ei voi kukaan yltää Lisbeth Salanderin roolissa. En sanoisi, että elokuva olisi raaka, näin alkuperäisen ruotsalaisversion nähtyäni.
Ruotsalaisversio oli ehdottomasti paljon parempi elokuvana. Se oli paljon, sanotaanko vaikka, tuoreempi amerikkalaiseen veljensä rinnalla. En sano, että amerikkalaiset olisivat pilanneet hyvän elokuvan, mutta tätä elokuvaa ei mielestäni ole toteutettu samalla intohimolla.