2013 (USA)
Kieli: englanti
Ikäraja: 12
Ohjaus: Alan Taylor
Käsikirjoitus: Christopher Yost, Christopher Markus ja Stephen McFeely pohjautuen Don Paynen ja Robert Rodatin tarinaan sekä Stan Leen, Larry Lieberin ja Jack Kirbyn sarjakuviin
Thor: The Dark World jatkaa siitä mihin jäätiin edellisessä Marvelin Thorissa sekä Avengersissa. Lue Filmiviikatteen Thorin arvostelu täältä ja Avengersin täältä.
Thorin (Chris Hemsworth) tehtävä ei taas ole helppo kun hän yrittää pelastaa rakastettunsa Jane Fosterin (Natalie Portman), maapallon sekä kaikki yhdeksän maailmaa. Jane Foster saa haltuunsa valtavan voiman Aetherin, joka on vanhempi kuin universumi ja muinaisen sodan hävinnyt Malekith (Christopher Eccleston) on täynnä kostonhimoa Asgardilaisia kohtaan. Thor tarvitsee myös häilyväisen adoptioveljensä Lokin apua ja edessä on myös kysymys voiko häneen luottaa. Rooleissa nähdään tutut hahmot edellisestä elokuvasta. Odin = Anthony Hopkins, Loki = Tom Hiddleston, Frigga = Rene Russo, Erik Selvig = Stellan Skarskård.
Pidin älyttömästi edellisestä, Kenneth Branaghin ohjaamasta Thorista. Branaghin tuoma shakespeareläinen ote sopi täydellisesti Thorin teemoihin isä- ja äitisuhteista, veljellisestä monimutkaisesta kiintymyksestä ja palavasta, mahdottomasta rakkaudesta. Vahinko vain, ettei Branagh ohjannut tätä Thoria eikä Alan Taylorilla selvästikään ole samanlaista draaman tajua. Lähinnä TV-sarjoista kokemuksensa ohjaajana saanut Taylor on tosin saanut kurottua kasaan viihdyttävän paketin, mutta se ei valitettavasti pahemmin tee eroa runsaasta sarjakuvaelokuvatarjonnasta.
Thor: The Dark World tarjoaa upeita visuaalisia elämyksiä. Osa elokuvasta on kuvattu Islannissa ja joitain kohtauksia Asgardista Norjassa.
Tarinana tämä Thor ei ole kummoinen ja lähinnä on vain jatko-osa hyvälle elokuvalle, mutta täytyy silti hieman suitsuttaa roolisuorituksia. Eteenkin Tom Hiddleston Lokin roolissa tuntuu varastavan koko shown. Periaatteessa en ole objektiivinen arvioimaan Chris Hemsworthia Thorina, koska herra on vaan niin seksiä tihkuva ilmestys, että on vaikea keskittyä herran roolisuoritukseen. Chris Hemsworth on silti ilmetty ukkosen jumala Thor, en voisi kuvitella ketään muuta tähän rooliin. Ja on edelleen ihmetys miten tällainen aussitähti on tavoittanut niinkin skandinaavisen ilmeen.
Myöskään elokuva ei ole ihan tavoittanut sitä sarkastisen huumoripitoista otetta, johon ehti jo tottua ensimmäisessä Thorissa. Jotain tästä huumorista on silti havaittavissa ja se on ehdottomasti yksi elokuvan helmistä.
Summa summarum: Ei mikään kovin kummoinen jatko-osa, silti kelpo viihdettä ja silmän iloa eteenkin naisille.
ps. Kuuluisa Stan Leen Marvel-piipahdus tapahtuu tällä kertaa kohtauksessa, jossa näytetään mielisairaalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti